Ryevdiporttâ
Ryevdiporttâ lii mottoom kezis luohtâ Njellimjäävrist, mon roobdâst pajanedeh ciägu källeeseeinih. Tom iärut Aanaarjäävrist tuše kezis kuátku, mon mield juuđij soođij ääigi strategisávt tehálâš Jieŋâmeerâmaađij Piäcámân. Tälvisuáđi ääigi rahtui cogâdemlinje Ryevdipoortâ já aldaaš Matjäävri koskâsáid enâmáid. Koskâráávhu ääigi Ryevdiporttâ cogâdui já ton aldásáid vuáđuduvvojii toorjâsajeh já maašinkiiveerkuáđih ovtâsteijeehavdijdiskuin. Ryevdipoortâ kuuvl jotá merkkejum päälgis já tobbeen lii kuávlu suátihistorjást muštâleijee uápistemtavlu.
Njellim vuojâttemränni
Njellimjäävri já Koskmuujäävri kooskân rahtum vuojâttemränni čuážžu ton mušton, magareh stuorrâ savoteh lijjii 1920- já 1930-lovoin. Ton ääigi vuojâttem lâi áinoo kannattittee vyehi toimâttiđ muorâamnâstuv ráhtálâšvuođâ kiävtun. Vuojâttemraanij vievâst lâi máhđulâš vuojâttiđ kooldâid ain kuhheeb et kuhheeb maađhij tyehin já meččilub kuávluin. Museovirgáduv 1994-1995 ovdiistâm vuojâttemrääni kukkodâh lii 304 meetterid. Vuojâttemrääni kulen lii meiddei kopio ton áigásii saavoottuuveest.
Myetkivääri
Suullân 30 kilomeetter keččin Njellimist lii kuulmâ väldikode räjiurrâ Myetkivääri. Suomâ, Taažâ já Ruošâ rääji ovtâstumsaje lii pivnohis vandârdemčuosâttâh eromâšávt tälviv. Myetkivääri lii räjistielâsist, já tobbeen jotemân taarbâš love.
Pase kuulmâohtâvuođâ já Trifon Piäccámlii kirkko
Mučis, muorâst rahtum Njellim ortodokskirkko lii huksejum ive 1988. Kirkko lii palvâluskiävtust já tot lii áávus máđhálijd pirrâ ive. Trifon Piäccámlii poosijdvajâldem porgemáánu loopâst jotá Njellimist Čevetjáávrán. Njellimist viettih jyehi ive meid vástuááigán josijdume juhle, maslenitsa.
