Kyevti joorŋâ mokke
Taat mätki-iävtuttâs olá kuhás Aanaarjäävri koskâoosijd, já lii tondiet vátávâš, mut siämmást addel ennuv. Oho mätki váátá jo stuárráb vuávám tast, maid evvisijd já mon ennuv taid kalga väldiđ fáárun. Luhhoost jävričääci lii juvâttettee. Luuvâ lase juuhâmčääsist (suomâkielân) ”Vandârdem ABC” -uásist.
Šoŋŋâ puáhtá oho ääigi muttuđ čuuvtij, já toos kalga rahttâttâđ. Lieggâ já piegâtuállee káárvuid taarbâš, siämmáá náál ko lieggâ kappeer já kistuid-uv. Liegâsvuotâtile puáhtá eromâšávt algâkeesi muttuustâllâđ huámášitteht. Puáhtá leđe joba 25 cekkid liegâs, mut puáhtá leđe meid čuásidis kalšâd-uv talle, ko áimumasah puátih arktisijn kuávluin.
Vuossâmuu vuoiŋâstemsajan Jieŋâsuolluu kárbáinjotteemtoorjâsajan lii pajeláhháá vittâ kilomeetter. Jieŋâsuollust mätki juátkoo Jieŋâsuolluu čuálmán. Čuálmi pehti jotá ohtâ jäävri livkkáámusâin vaavlijn, já nuuvtpa miälloo kannat pisottâllâđ meddâl koskâväävlist amas monnjâpááruh komettiđ kaanoot.
Káártáh
Jieŋâsuolluu čuálminjäälmi kuávdoo lii lássá, mast lii z-kummel. Ton puotâ kalga meridiđ, kuábbáá pele vuálgá karveđ kuhes suáluirááiđu, mii iärut Skállujoorŋâ já Cuobbuujoorŋâ nubijnis. Skállujoorŋâ peeli lii karguu já čuuvtij heerkib pieggáid ko nuorttiipiälááš Cuobbuujorŋâ. Kärbisvävli mana Cuobbuujoorŋân, kost láá čielgâsuboh čääsih. Pieggân kannat valjiđ káártást uáinojeijee koskâmuu muulsâiävtu. Miällum juátkoo suollui suoijim kezis čoolmijn Kärppätupa kárbáinjotteemtoorjâsajan. Jieŋâsuollust Kärppätupan šadda mätki ucemustáá 17 kilomeetterid.
Puoiduusuollust puáhtá tastoo juátkiđ määđhi tavenuortâs suollui koskâsijd čoolmijd čuávumáin. Suáijáás luánduhamâneh láá valjeest. Mätki Puoiduusuollust Kuorbâsuolluu taavaabel já maasâd Kärppätupan lii ucemustáá 27 kilomeetterid.
Maccâmmääđhi puáhtá jotteeđ ovdâmerkkân miälumáin Puoiduusuolluu Kärppätupast maadânuorttiinuortâs Tavesuolluu taavaabel, já tobbeen Tavesuolluu já Säittikeđgsuolluu koskâsii čuálmist Korrâsuolluu já Kejâdimnjaargâ koskâsii luovtâ kulij. Tobbeen piäsá tastoo Kamesnyere mield Kyeššipootân já tastoo Tyllylahti kárbáinjotteemtoorjâsajan (tâi Ruopsis tupán). Tađe ovdil moonnâp Täyssinä ráávhu (i. 1595) räjiuurâ lappâd. Räjiurrâ čáittá Ruotâ já Ruošâ tovláá rääji. Mätki Kärppätupast Tyllylahtin lii 19 kilomeetterid.
Tyllylahtist mätki juátkoo máádás já vyelgimhaammân kulij. Loppâmääđhi hämmejeh maaŋgah suolluuh. Muálkkáás kiäinu kukkodâhân šadda ucemustáá 10 kilomeetterid.
Ubâ määđhi kukkodâh lii ucemustáá 78 kilomeetterid.