Sämmilâš mailmkove já mytologia
Lii lamaš vaigâd tutkâđ sämmilij puáris oskomâšmailm já ärbivuovijd, tondiet ko eellimvyehi já kulttuur muttojii kivkked ristâlii jurgâlittempargo já eres staatâlâš tooimâ keežild 1600–1700 lovvoost. Monniiverd ärbitiätu lii luhostum čogguđ, mut iänááš čuággein lijjii paapah já vieres kulttuur ovdâsteijeeh, kiäi tiäđuid kalga anneeđ epivisesin. Meiddei aalmugtieđâliih já arkeologisiih tutkâmušah láá adelâm tiäđu puáris sämmilii vuoiŋâlii kulttuurist.
Olmooš já luándu lává ohtâ
Sämmilij mailmkove mield olmooš já luándu lijjii ohtâ. Luándu lii lamaš sämmilij päikki, eellimvyehi, historjá já puátteevuotâ. Sämmilij, tego eres-uv tave aalmugij mailmuáinust ulmuu já luándu pyereestvaijeem lii kiddâ kuábbáá-uv uásipele täsitiädust. Tondiet ko luándu lâi ulmuu uási, sämmilij mielâst oroi, et luándu vyeimi lâi siämmást sii vyeimi. Ko ulmuu koskâvuotâ já täsitiäddu luándoin hiäjusmij, te ulmuu vyeimi kiäppánij. Sämmiliih kunnijâttii pirâstittee luándu já varjâlii tom, amas täsitiäddu tuárgistiđ.
Ko syemmilâš agraarkulttuur uáinu lâi, et olmooš kalga jo-uv vuálániđ luándu oovdâst tâi väldiđ tom ristâlâšosko linjáá miäldásávt hiärrán haaldun, te sämmiliihkis keččâlii heiviittâllâđ luándun tom mutehánnáá. Luánduriggoduvvâid ulmuuh kevttii tuše tommit ko lâi tárbu, tondiet ko cevzim lâi kiddâ tast, maht luánduriggoduvvah uđâsmuveh. Meiddei taan ääigi sämmilii jurdâččemvyevist lii iänááš siäilum juurdâ ulmuu já luándu ohtâvuođâst já koskâsii sorjolâšvuođâst.
Shamanism já rituaaleh
Jieškote-uvlágán rituaaleh išedii toollâđ koskâvuođâ ulmuu siskiibiäláá já ulmuu pirâstittee maailmân sehe ohtâgâs já siärváduv tääsist. Toimâmáin tiätunáál já nuávditmáin lattimmaalijd já njuolgâdusâid ulmuuh arvâlii, et pyehtih vaiguttiđ luándun já ulmuu eellimtilán. Luándupalvâlem lâi sämmilij vuoiŋâlii ärbivyevist tehálii uásist. Immeelhuáđđooh lijjii luánduhaldâšeijeeh, tego äijihšooŋâ, piegâ, čääsi já pivdo immeel. Stuárráámus uási sämmilij seremoniain já rituaalijn lohtâsii iäláttâs hahâmân, eromâšávt miäccástmân já kuáláástmân. Sij pivdii uhrijguin šiev saallâs, já ko luándu adelij, te siämmáánáál ulmuuh kijttii skeŋkâiguin.
Sämmilâš shamanism lii lamaš tääpi iberdiđ mailm já toimâđ tast. Mailm rááhtus hámmášui kuulmâ tääsist: vuáláá, koskâsii já paajaa mailmist. Vuáláá mailmist assii jaamišeh já kufittâreh, koskâsii mailmist ulmuuh já häldeeh já paajaa mailmist imeleh. Nuáidi lâi sämmilâšsiärváduv tehálumos jeessân, kii paijeentoolâi mailmoornig ulmui koskâvuođâst. Nuáidi pargon lâi ovdediđ siärváduv pyereestvaijeem. Sun lâi ohtâvuođâst tuonpiäláá mailmân, pyeredij pyecceid já ennustij puátteevuođâ. Sun torvodij miäcástem já kuálástem, suojâlij navdâšemkuávluid já oonij čalmeest luánduriggoduvvâid. Nuáidi tehálumos rituaalkálvu lâi nuáidirumbu, mon poccuu näähkist keldum cuozâ oolâ lijjii sargum myyttiliih kovoseh. Nuáidi vuájui traansin ruumbu iššijn já suu siälu vuolgij ellee häämist porgâđ pargoidis. Staatâväldi já kirkko tuššâdii tâi nistii já tolvuu meddâl sämikuávlust stuorrâ uási sämiruumbuin. Taan ääigi stuárráámus uási tuššâdmist šeštum sämiruumbuin láá vyerkkejum olgoeennâmlijd museoid.
Imeleh já luánduhaldâšeijeeh
Äijih (lii tubdum meid nomâiguin Dearpmes já Horagállis) lâi sämmilij tehálumos immeel. Äijih adelij ulmuid eellim já suojâlij sii tiervâsvuođâ. Poolvâi haldâšeijen sun varjâlij ulmuid viärráás jiegâin talle ko sij vuolgii kuálástiđ já miäcástiđ. Anarâšâin lâi Aanaarjäävrist maŋgâ Äijih-nommâsiih pase palvâlemsajeh, tobdosumoseh tain Äijihjoorŋâst já Äijihjäävrist. Äijihist lâi kálgu Ákku. Ärbivyevi mield Äijih já Ákku lijjii paarâ. Täst ovdâmerkkân láá il. Aanaarjäävri Äijihkeđgi já Kálguvääri ton aldasijn, já Äijihjäävri Äijih já Ákku.
T. I. Itkonen čáálá Suomen lappalaiset -kirjestis Äijihist:
"Äijihist lii veeččir, moin tot šluávee viärráás jiegâid uáiván. Äijihstormâ addel ulmuid eellim, suojâl sii tiervâsvuođâ nuuvt, et jäämmimgin ij sii uhked suu tátuhánnáá. Tondiet ko viärráás jiegah vahâgiteh sämmilij meccijotteem já kuálástem já Äijih addel toid ánsášum ráŋgáštâs, te ulmuuh palvâleh suu ovdil iärrásijd (eres imelijd). – – Tavenuorttii-Aanaar puásuisämmiliih nomâtteh Äijih ‘poolvâi haldâšeijen', kii puátá putestiđ ááimu taavdâin. Päjän-äd'dä (Stormâäijih) vuájá vielgis polváin, selgistis lavkkâ, mast láá njuolah ađai aldâkkâsah, já kieđâstis kyehti vuovdân tiiŋgâ, tego muorâkoopah, main šadda čiärgádâh ko taid časka oohtân. Sun vuolgât arve, amas aldâkkâsah puáldiđ eennâm."
Ááhust Itkonen čáálá:
"Äijih kálgu lâi Ákku. Suu aassâmsaje, ij nuuvt pase já palvâlum ko Äijih, lii siämmáánommâsâš ollâ vääri Aanaarjäävri maadâviestâr riddoost, ton já Äijihjäävri kooskâst. Äijihsuollust jurdii, et tobbeen juuđij kuovđâšm jäävri vuálá Áákun, mađe mield toh ollâ pelikyeimih sárnudii nubijdis."
Pieggalmai haldâšij piegâ já lâi merhâšittee eromâšávt tondiet, et sun puovtij jođettiđ poccuid nuuvt, et piejâi piegâ possoođ ohtânmaanoost siämmáá kuávlust. Pieggalmai ulmuuh láá uhredâm il. Aanaar Piegguáivist, suullân love kilomeetter keččin Aanaar siijdâst. Piäiváážân uhredii juhánâspeeivi já čohčuv. Čäcialmast ulmuuh tuoivuu maid kuás-uv lijjii vááijuv, ovdâmerkkân ruuđâid, kuudijd, kuolijd tâi majuvijd. Máttáráhkká lâi eellim enni já suu kulmâ nieidâ Sáráhkká, Uksáhkká já Juksáhkká lijjii meid merhâšitteeh eromâšávt nissoonvuotân, šoddâdmân já kuátán lohtâšum sämmiliih imeleh.
Tobdosumoseh sämmiliih häldeeh já luándujiegah lijjii iärásij lasseen päikki-, čäci-, já meccihäldeeh, ulmui vajalâš stáálu, ulmuid porree já voorânjammee vuovru, luudij suojâleijee loddedžan, párnái paldattelleeh lávvaráddjá já skuŋkkâ, já eennâm vyelni ässee čáháligeh, kufittáreh já uldah. Sämmilâš mytologiast häldeeh já jieggâhuáđđooh lijjii ennuv, tondiet ko luándust jyehi ääšist lâi jieijâs häldee.
Sieidih
"Sämmiliih palvâlii keeđgijd, pieijii taid imelin já vuoidii kyele já poccuu puoidijn, tanen ko ulmuu suuhâ lii taggaar, et kalga palvâliđ maidnii, veikkâ ij Imelist tieđe maiden."
- Puáris sämmilâš almai S. Paulaharju mield
Sieidi ađai palvâlemsaje lâi tehálii uásist sämmilij rituaalijn. Palvâlemsajeh lijjii távjá pirrâsist spiehâsteijee luánduhámmášumeh, moh lijjii älkkeeh iäruttiđ – ollâ källeeh, stuorrâ keeđgih, kuodduuh, muorâstuálpuh, suolluuh, käldeeh tâi tuoddârij aalaah. Keđgisiedih lijjii táváluboh ko muorâsieidih já ulmuuh onnii taid pasebin. Siijdâin lijjii jieijâs sieidih, mut siämmáánáál sieidih lijjii meid suuvâin, perruin já ovtâskâs ulmuin. Kuálásteijein, miäcásteijein já puásuiulmuin lijjii jieijâs palvâlemsajeh: kyelisieidih, koddesieidih já puásuisieidih. Kyelisieidih lijjii čaasij paaldâst, mecci- já puásuiulmui sieidih távjá vaarijn tâi tuoddârijn. Lijjii meiddei sieidih, main puovtij pivdeđ iše maaŋgâlágán táárbu várás iäláttâsâst hiäŋgááhánnáá. Sieidij merhâšume saatij muttuđ ereslágánin ko äigi kuulâi já iäláttâsah muttojii. Ulmuuh ellii táválávt palvâlmin sieidijd paihijdis alda, mut ovdâmerkkân Kittâl váldálii Taatsi sieidi ulmuuh pottii palvâliđ kuhes maađhij keččin-uv.
Ulmuuh uhredij sieidijd, ko lâi tiäđust, et luánduvyeimih vaikutteh ulmui pivdoluukon. Vuáđunjuolgâdus mield tuše almaah ožžuu uhrediđ, mut láá tiäđust uhresajeh meid nisonij várás, nuuvtko Aanaarjäävri Niŋálâssuolluuh. Stuorrâ pasevuođâ tiet olmooš koolgâi aldaniđ sieidi kunnijâtteht. Ovdil piivdon vyelgim miäcásteijeeh monnii sieidi kuuvl áánnuđ läđisvuođâ já iše. Sij sattii meid koijâdiđ sieidist ravvuid ovdâmerkkân tast, kuus kulij kolgâččij moonnâđ. Sij luvâttillii toos paihijnoomâid, já mon noomâ eđâdijn sieidi lihâstij, te toho kulij lâi vuolgâ. Sieidi vuoidui kuolij vuojáin já ellei puoidijn já vooráin já te pivdui iše. Jis miäcásteijeeh finniiččii saallâs, te lopedui, et sij puávtáččii tast uási siäidán kijttosin. Kyelisieidi kijttii nuuvt, et puohtii toos skeŋkkân kuolij ooivijd tâi oles kuolijd. Sieidih vuáidojii kuolij vuojáin, čolijguin já njuovváin. Koddesiäidán puohtii kode čoorvijd, uáivi teikkâ motomin joba ubâ ellee já tom vuoidii kode puoidijn já vooráin. Puásuisiäidán puohtii pyeremui vuájánij kočâttâm čoorvijd, poccui taavtijd já tuoljijd. Maŋeláá sieidijd lii uhredum meid vijne, tubbáák, vuojâ, ruttâ já eres árvutiiŋgah. Ulmuuh jurdâččii, et sieidi finnee vuoimijd uuhrijn já hämmee toos uhredum ellein uđđâ elleid.
"Lii hyenes šoŋŋâ.
Mij keessip tääl uhrekuolijd.
Jis koddep pyereest kuolijd,
te kale vuoidâp tuu vuojáin.
Kale tun, riäpu, lah tie ruostâm.
Mut jis koddep pyereest kuolijd,
te kale mij pyehtip tunjin vuojâ,
já putestep tuu."
"Jis koddep kuudijd,
te stuorrâ muátučoorvijd
mij tunjin pyehtip."
"Jis koddep kuolijd,
stuorrâ šaapšâ,
te stuorrâ šaapšâ uáivi
mij pyehtip tunjin."
- Puáris lavluuh já mainâseh sieidijd S. Paulaharju mield
Jis sieidi ij tiävdám kenigâsvuođâs palvâleijei, te tot saatij finniđ ráŋgáštâs. Sieidi roobdâst vuolâstui pittá luovâs, puohtum uhreskeeŋkah viäžžojii meddâl tâi sieidi puoldui. Sieidi saatij kuittâg talle čäittiđ vuoimijdis. Samuli Paulaharju maainâst kirjestis čuávuváá tábáhtuumeest:
"Tiänulâš kuudij luosâ puáđustis já adelij uási siäidán-uv. Mut talleba keevâi nuuvt, et luosâ ij kuddum muádi piäiván. Tiänu almai suutâi, moonâi já caaimij suáhirisijguin imelis já pilkkedij:
"Jieh tun lah mihheen imelijd!
Veikkâ mun lam tuu vuoidâm vuojáin,
jieh lah kyele adelâm."
Ko kyelialmai oppeet moonâi puáđus kuuvl, te korrâ pieggâspälli posolij kárbá kommood, já uccást äijih ij hevvânâm. Hirmástum kyelialmai njaavâi keeđgi kuuvl pivdeđ, et tot ij liččii innig vaijaa."
Tobdos sieidih Suomâst láá il. Äijih Aanaarjäävrist, Taatsi sieidi Kittâlist, kirkkopähti Muoniost, Outakoski koddesieidi Ucjuuvâst já Näkkäl sieidikeđgi Iänuduvvâst. Stuorrâ uási sieidijn lii tuššâdum, ko ristâlâš kirkko jurgâlitij sämmilijd ristâooskon.
Käldeeh:
Itkonen, T. I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. II osa. WSOY. Porvoo.
Paulaharju, S. 1932. Seitoja ja seidan palvontaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Pennanen, J. & Näkkäläjärvi, K. (toim.). 2000. Siiddastallan – siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Jyväskylä.
Pentikäinen J. 1995. Saamelaiset. Pohjoisen kansan mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 596. Hämeenlinna. 408 s.